Intialainen kana-linssicurry

Olen päässyt sellaisiin projekteihin töissä, että olen samalla päässyt tutustumaan lähemmin kaakkoisen toimistomme kollegoihin, kun he ovat puolestaan päässeet komennukselle tänne pohjolaan. Myönnettäkööt, että olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten syviäkin ystävyyksiä on syntynyt lyhyidenkin ajanjaksojen aikana.

Ruokakulttuuri on tullut sekä omaan kotiini että toimitettu läksiäisreissulla muiden kotona. Ikimuistoisia hetkiä kaikki tyynni, mutta tuota vierailua entiseen kotikaupunkiin, kollegan kotiin, intialaisten kollegoiden kanssa, kotikokkailu ja erityisesti Mamman naan-leivät tekivät niin suuren vaikutuksen, että vihdoin tuon lokakuisen illan jälkeen on tullut tehtyä kotona enemmän intialaista ruokaa.

Suurin ihastukseni löytyy siitä, miten meille länsimaalaisillekin tutut maut yhdistetään ruokaan, ja miten makuja kerrostetaan muodostamaan hyvää kokonaisuutta. Ruoka on yksinkertaista, mutta tarkkaan ja rakkaudella valmistettavaa. Tämän viikon valinta on broileri-linssicurry, intialaisen pilahviriisin (pulao), raita-kastikkeen ja naan-leivän kanssa.

IMG_0074

Kana-linssicurry
6 annosta

700 g broileria
2,5 dl punaisia linssejä
1 sipuli
2 rkl vahvaa intialaista currymaustetta
1 tl kurkumaa
1 tl jauhettua kuminaa
1 tl chilijauhetta
1 tl suolaa
1 tl sokeria
1 tl hienonnettua valkosipulia
1 tl tuoretta inkivääriä silppuna
1 tölkku tomaattimurskaa
Vettä
Ruokaöljyä

Pilko broileri, sipuli, valkosipuli ja inkivääri. Huuhtele linssit. Kuumenna padassa öljy tai voi. Kuullota mausteita rasvassa hetki, lisää sipulit ja broilerit, ruskista. Kaada joukkoon linssit ja tomaattimurska, lisää vettä niin että seos peittyy reilusti. Keittele kokoon kunnes linssit ovat kypsiä, lisää vettä tarvittaessa.

Tarjoile riisin, naan-leivän ja raitan kanssa.

Nacholautanen kanadipillä

Välillä sitä törmää resepteihin, joista herää välitön tarve saada kyseistä ruokaa. Tällä viikolla herätyksen tarjosi kanadippi. Kanadippiä kai tavataan käyttää kuten nyt mitä muitakin dippejä, vaikka nacholastuille tai jos nyt haluaa terveellisempää, niin mikä ettei vihannestikuille. Halusin kuitenkin työpäivän jälkeen aavistuksen enemmän ruoka-annoksen tyyppistä, joten lähdin rakentamaan tästä nacholautasta. Onneksi kävin ennakkoon ostamassa lenkillä vähän lisäkaloreita iltaruokailulle, sillä tästä ruuasta ei kaloreita puutu…

Mättöä.

Nacholautanen kanadipillä (neljälle)

4 kypsää broilerin rintafilepalaa silputtuna hienoksi
200 g Philadelphia-juustoa
120 g sinihomejuustoa
1 dl ruokakermaa
0,5 dl Tabascoa
1 dl BBQ-kastiketta

1,5 dl juustoraastetta (esim. cheddar)

200 g nachoja

Ranch-kastiketta (creme fraichea ja valmispussi)

Chili-korianteriseos:
1 punainen chili pilkottuna siemenineen
1 kevätsipuli pilkottuna
1 valkosipulinkynsi silputtuna
korianterinvarsia silputtuna
suolaa ja mustapippuria
loraus maapähkinäöljyä ja (riisi)viinietikkaa

Dipin ainekset sekoitetaan keskenään. Kasataan uunipellille nachoja, päälle kanadippiä ja ripotellaan päälle juustoraastetta. Uuniin 200 Celsius-asteeseen n. 10-15 minuutiksi. Lautasille kasataan sopiva keko kuorruttuneita nachoja, tarjoillaan ranch-kastikkeen ja chili-korianteriseoksen kanssa. Koristellaan halutessa limellä.

Perjantaidinner: poroa puolukkakastikkeessa

Tämän viikon perjantain dinnerillä kohtasin itselleni uuden raaka-ainetuttavuuden, poron paahtopaistin. Poroa olen toki aiemmin syönyt, mutta muita osia, ja valmistaminenkin on tainnut olla varsin rajallista. Tällä kertaa sitä oli siis tarjolla valmistettavaksi – kaveriksi valikoitui puolukkakastike ja kermaan muhennetut perunat.

20140503-165300.jpg

Poron paahtopaistit ruskistettiin kuumalla pannulla ja kypsytettiin loppuun 100-asteisessa uunissa n. 30 minuuttia. Liha otettiin uunista ulos 51-asteisena, mikä oli ehkä aavistuksen liian aikaisin.

Poron ollessa uunissa valmistettiin sekä perunat että kastike.

Puolukkakastike:

1 salottisipuli pilkottuna
1 porkkana pilkottuna
muutama oksa timjamia
nokare voita
2 dl punaviiniä
2 dl kiehuvaa vettä
1-2 lihaliemikuutiota
2 dl puolukoita
2 rkl hunajaa
mustapippuria myllystä
suolaa tarvittaessa

Kuullota sipulit, porkkanat ja timjami, kaada joukkoon punaviini, lihaliemikuutiot ja vesi. Lisää joukkoon puolukat ja hunaja, ja keitä kokoon. Siivilöi kastike, ja kuumenna uudelleen. Mausta mustapippurilla, tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.

Arjen luksusta

Hellun hellalla on päivitystahti näköjään varsin reipas. Yksin asuessa tulee #inspis ihan liian harvoin, enkä erilaisia kokeiluita makaronilaatikostakaan oikein viitsisi tänne perätysten tuoda. Paitsi kunnes tuo täydellinen koostumus on ratkaistu. 😉 Maanantaina salin jälkeen kuitenkin tuli inspis, aasialaisiin makuihin ja lohen kypsentämiseen toohottimella (ruuanvalmistukseen tarkoitettu kaasupoltin).

#arkiruokaa #inspis

Valmistettiin kaalisalaatti jotakuinkin kuten aikaisemmin Fish ’n’ chips:in kanssa. Viipaloitiin avokado. Kasattiin. Toohotettiin lohi ja maustettiin vähän pippurilla. Tykötarpeiksi soijaa, wasabia ja lohen päälle nokare majoneesia.

Etäruokalan sitruunapasta

Tutustuin joskus vuosia sitten eräällä Kustavin mökillä tämänsorttiseen herkkuun. Resepti löysi tiensä kirjahyllyyn yhdessä muodossa vuonna 2005, kun silloisen Roccan tiskiltä lähti mukaan Yksinkertaiset yhdessä. Alkuperäisessä (no kuka näistä oikeasti tietää, mikä on alkuperäisin) reseptissä jotenkin ahdistaa tuo keittämätön kerma, joten tämä on omassa keittiössä vähän muokkautunut omanlaisekseen versioksi.

Sitruunapasta yhdelle, koska etäruokalassa ei ruokittu kuin yksi henkilö

1 sitruunan kuori raasteena (kaikkea ei tarvita – loput voi käyttää muuhun)
1/4 sitruunan mehu
0,25 dl ruokakermaa
suolaa
spagettia
mustapippuria
parmesania
basilikaa
voita

Keitä pasta ohjeen mukaan. Raasta sitruunankuori ja juusto. Purista sitruunamehu. Sulata voi kasarissa ja lisää joukkoon sitruunamehu. Lisää kiehuvaan nesteeseen kerma (vähentää riskiä juoksettumiselle!). Sekoita kastike kypsään pastaan ja siirrä tarjolle. Koristeeksi juusto ja sitruunankuori, sekä revitty basilika. Mustapippuria päälle ja tarvittaessa suolaa.

Paluu arkeen – makaronilaatikko

Eräällä taholla (epäilen, että ei ole ainoa taho) on käyty keskustelua siitä, kuinka kukaan ei – mukamas – koskaan postaa sosiaaliseen mediaan mitään tavallista arkiruokaa, vaan aina mennään jollain hifistelylinjalla. Jonkun keskustelun lomassa lupasin sitten, että voin kyllä laittaa tuosta arkiruuan aatelista, makaronilaatikosta ketsupilla kuvan. Sain asiasta tänään lempeän muistutuksen ja muistuttajan onneksi tälle viikolle oli muutenkin suunnitelmissa tätä kyseistä herkkua laittaa. Saatte nyt sitten myös reseptin. Ja joo, tästä tuli vähän hifistelty versio, kun jääkaapissa oli sopivia jämiä*. Ei oikeasti kaivannut sitten lopulta sitä ketsuppia, mikä on tietysti ihan hyvä, kun ottaa huomioon, että sitä ei välttämättä työpaikan jääkaapista löydy.

Ketsuppia makaronilaatikolla

Makaronilaatikko

400 g makaronia
300 g jauhelihaa
2 pientä kesäsipulia
3 viipaletta pekonia*
2 ruokalusikallista sulatejuustoa*
1 kanaliemikuutio*
2 dl vettä*
3 kananmunaa
5 dl maitoa
suolaa (makaronin keitinveteen)
valkopippuria

Tähdellä merkityt puuttuvat normaalisti omasta makaronilaatikosta, mutta kirjataan nyt ylös, millä tämä tehtiin!

Makaroni keitetään ohjeen mukaan. Ruskistetaan jauheliha ja pekoni sekä kuullotetaan sipuli. Maustetaan valkopippurilla. Kiehautetaan vesi ja lorautetaan makaronin päälle ja heivataan mukaan sulatejuusto ja kanaliemikuutio. Kiehuva vesi on hellempi kuumalle pannulle ja sulaa kanaliemi ja sulatejuusto helpommin.

Sotketaan jauheliha ja makaronit. Sekoitetaan joukkoon vielä munamaito. Paistetaan 200 °C:ssa uunissa 40 minuuttia.

Räpsäistään kuva blogiin ja facebookiin, ja tullaan aloittaneeksi arkiruokien kategoria.

Tuorehernekeitto

Eräs kesätorstai huusi kovasti hernekeittopäivää, mutta koska jotenkaan ei tehnyt kesällä mieli raskasta, vaikkakin herkullista versiota, tehtiin meillä keitto vaihteeksi tuoreherneistä. Alla Sikke Sumarin ohjetta mukaeleva versio.

herkkua on siinä monenmoista

2 pussia pakasteherneitä
2 dl vettä
1/2 kasvisliemikuutio
1 rkl ranskankermaa
suolaa ja mustapippuria myllystä

1. Pane herneet kattilaan ja päälle sen verran vettä, että herneet peittyvät. Lisää liemikuutio ja keitä hiljaisella lämmöllä noin 20 minuuttia.
2. Soseuta keitto tehosekoittimessa.
3. Lisää ranskankerma ja tarkista maku.
Tarjoile ruskistetun ilmakuivatun kinkun ja ranskankerman kera.

Ensimmäinen ribs-kokeilu

Tämän viikon teema on mitä ilmeisemmin turkulainen ravintola Mami, sillä siellä lounastettiin viikolla, minkä jälkeen sen inspiroimana tehtiin maalaissalaattia samaan tyyliin. Viimeisimpänä Turku lautasella -kirjasta napattiin testiin tämä resepti, mistä kylläkin meni heti pääraaka-aine vaihtoon, kun en löytänyt kylkeä oikeassa muodossa kaupasta. Tai sitten en vain osannut, miten vain. Joka tapauksessa ribsejä laitettiin. Niin juu ja yksi lisukekin meni vaihtoon, koska Apukokki J halusi ehdottomasti tämän kanssa keitellä kaalia omenamehussa, niin ei sitten tehty marinoitua punasipulilisäkettä. Joskus ehkä sitäkin.

omenaglaseerattuja ribsejä, keitettyä kaalia, maalaisranskalaisia ja omenamajoneesia

Ribsien tekoon löytyy internetin syövereistä useita ohjeita. Keskeistä on kahdesti kypsentäminen (lämmittäminen? valmistaminen? anyways). Esimerkiksi Sillä sipuli -blogissa ribsit paahdetaan kuumassa nopeahkosti, kun taas À la gourmanden ohjeessa mennään hyvin pitkän kaavan mukaan. Itse sovelsin kyljelle tarkoitettua ohjetta: kevyesti suolattua lihaa kypsennettiin 150 asteessa noin kolme tuntia, mikä oli epäilemättä joko liian kuumassa liian pitkään tai liian viileässä – noh, liian pitkään. Vähän meni kuivaksi siis. Mutta vain vähän. Lihat kypsennettiin jo edellisenä iltana ja laitettiin jääkaappiin odottamaan.

Omenamajoneesiin pilkottiin kahdelle vajaa yksi omena, johon sotkettiin vajaa desi majoneesia, mauksi suolaa ja sitruunamehua.

Maalaisranskalaiset valmistuivat uunissa. Suolalla maustettuja perunalohkoja paistettiin n. 20 minuuttia 180-asteisessa uunissa.

Glaseeraukseen keitettiin (tämäkin kyllä edellisenä iltana, ja valeltiin jo yön ajaksi lihoille) miedolla lämmöllä 5 desistä omenamehua, 1/2 desistä hunajaa sekä yhden sitruunan mehusta siirappi, mikä valeltiin ennen lihojen uudelleenlämmittämistä lihoille. Juuri ennen tarjoilua 180 asteessa n. 12 minuuttia vaadittiin lämmittämiseen.

Sillä aikaa, kun porsas oli uunissa, keiteltiin n. kaksi kourallista varhaiskaalia sekä muutama punasipulirengas noin desissä omenamehua, ja maustettiin suolalla ja pippurilla.

Lautaselle annosteltiin perunalohkoja, kaalilisäkettä, ribsit ja koristeltiin kastikkeella.

Perunoita oli yksi ISO per syöjä, ribsjeä yhteensä 600 g. Kaik män, eikä jääny nälkä.

 

 

 

Fish ’n’ Chips with an Asian Twist

Kalaa tulee laitettua tässä taloudessa kohtuullisen usein, mutta jotenkin sen laittaminen menee usein kovin tylsäksi. Ajatus lähti kyllä siitä, että olisi ostanut tonnikalaa, kun oli niin hyvän näköistä tarjolla, mutta koska tonnikalaa ei pitäisi syödä, päädyimme siikaan. Ajatus tästä aasialaisesta vivahteesta jäi kuitenkin kytemään ja tällaista siitä sitten tuli. Millään tavalla tämä ei ole varmasti oikeaoppista minkään maan ruokaa, mutta herkullista kaikki tyynni!

kaalisalaattia

Valmista ensin kaalisalaatti

kaalia raasteena
porkkanoita ohuina suikaleina
retiisejä ohuina suikaleina
vähän punasipulia ohuina viipaleina
(vihreää) chiliä, siemenillä tai ilman – maun mukaan, siemenillä tulee tulisempaa
korianteria

Kastikkeeksi rypsiöljyä, mauksi vähän seesamiöljyä (ei pakollinen), riisiviinietikkaa, suolaa ja sokeria.

Mitat on niin ja näin, koska ei näitä nyt vaan voi esim. punnita. Maistelkaa, ihmiset!
Kaikki laitetaan kulhoon ja sekaisin. Päälle lorautetaan kastike, sekoitetaan ja annetaan maustua.

Perunoina toimivat pienet uudet perunat lohkoina, reilusti rypsiöljyä, suolaa. Paahdetaan rapsakoiksi 225 °C:ssa.

Siika paistettiin ihan vain voissa. Koko homma kasataan nätiksi.

Nyt pitäisi valita, ottaako jälkkärimansikat maidolla vai jäätelöllä. Tough.
Kuka siivoaisi meidän keittiön?

Uunipasta mökin lämmitykseen

Niin siinä vain kävi, että grillikauden päättäjäiset venähtivät marraskuulle. Menisin mökille vielä myöhemminkin, mutta tuohon väliin osuu nyt pikkuinen matka Kiinaan, joten saaristomökille ei mennä ennen kuin keväällä seuraavaksi. Hiljaiselo blogissa on johtunut lähinnä ison geen raapustamisesta, ettekä te nyt valitettavasti saa kauheasti lisääkään, kun kerran lähdetään reissuun. Ruokaraporttia sieltä varmaan tulee kyllä, koska odotettavissa on mm. tätä (Mong Kok night market):

Mutta toisaalta, jos ruoan myyminen tällä tavalla on vaarallista, niin eikös koko Aasian pitäisi olla vatsataudissa ja kuolemna partaalla koko ajan? Siis en mä muuten, mutta ilmasto on kuuman kostea, kylmäketjua ei ole ja se väestöntiheys tosiaan pitää huolen siitä, että flunssat kyllä tarttuvat. Tämän lisäksi esim. Hong Kong on international hub of everything, eli täällä tulee ja menee porukkaa mantereelta toiselle koko ajan. Siis en mä sano, että elintarviketurvallisuus on turhaa, mutta kysympähän nyt vain kuitenkin.- se tuttu, jota lähdetään visiteeraamaan –

Mutta siis niihin grillauskauden päättäjäisiin. Syötiin tosi hyvää uunipastaa, jonka kuva on vielä apukokin kännykässä, kun menin unohtamaan kameran kotiin. Silly me.

Yksinkertaisin uunipasta

paketti pekonia
sipuli
kaksi kynttä valkosipulia
purkillinen viipaloituja herkkusieniä
kermaa
pastaa (joku pienehkö kuviopasta on kätevin varmaankin)

Lämmitetään uuni 175 °C:een, koska mökkiolosuhteissa ei voi pitää samaan aikaan hellan levyä ja uunia päällä. Kun uuni on lämmin, otetaan pata ja laitetaan sinne kuullottumaan pekonit ja sipulit. Lisätään joukkoon pasta ja herkkusienet ja peitetään kermalla, annetaan ehkä kiehahtaa. Maustetaan suolalla ja mustapippurilla. Lykätään uuniin n. 20 minuutiksi. Koristellaan ruohosipulilla, parmesanilla ja mustapippurilla. Ja mökkikin lämpiää samalla.

syötiin tukevaa aamiaista

grillattiin myös hyvät pihvit

oli jotkut vuosijuhlatkin jossain välissä