Etäruokalan sitruunapasta

Tutustuin joskus vuosia sitten eräällä Kustavin mökillä tämänsorttiseen herkkuun. Resepti löysi tiensä kirjahyllyyn yhdessä muodossa vuonna 2005, kun silloisen Roccan tiskiltä lähti mukaan Yksinkertaiset yhdessä. Alkuperäisessä (no kuka näistä oikeasti tietää, mikä on alkuperäisin) reseptissä jotenkin ahdistaa tuo keittämätön kerma, joten tämä on omassa keittiössä vähän muokkautunut omanlaisekseen versioksi.

Sitruunapasta yhdelle, koska etäruokalassa ei ruokittu kuin yksi henkilö

1 sitruunan kuori raasteena (kaikkea ei tarvita – loput voi käyttää muuhun)
1/4 sitruunan mehu
0,25 dl ruokakermaa
suolaa
spagettia
mustapippuria
parmesania
basilikaa
voita

Keitä pasta ohjeen mukaan. Raasta sitruunankuori ja juusto. Purista sitruunamehu. Sulata voi kasarissa ja lisää joukkoon sitruunamehu. Lisää kiehuvaan nesteeseen kerma (vähentää riskiä juoksettumiselle!). Sekoita kastike kypsään pastaan ja siirrä tarjolle. Koristeeksi juusto ja sitruunankuori, sekä revitty basilika. Mustapippuria päälle ja tarvittaessa suolaa.

Paluu arkeen – makaronilaatikko

Eräällä taholla (epäilen, että ei ole ainoa taho) on käyty keskustelua siitä, kuinka kukaan ei – mukamas – koskaan postaa sosiaaliseen mediaan mitään tavallista arkiruokaa, vaan aina mennään jollain hifistelylinjalla. Jonkun keskustelun lomassa lupasin sitten, että voin kyllä laittaa tuosta arkiruuan aatelista, makaronilaatikosta ketsupilla kuvan. Sain asiasta tänään lempeän muistutuksen ja muistuttajan onneksi tälle viikolle oli muutenkin suunnitelmissa tätä kyseistä herkkua laittaa. Saatte nyt sitten myös reseptin. Ja joo, tästä tuli vähän hifistelty versio, kun jääkaapissa oli sopivia jämiä*. Ei oikeasti kaivannut sitten lopulta sitä ketsuppia, mikä on tietysti ihan hyvä, kun ottaa huomioon, että sitä ei välttämättä työpaikan jääkaapista löydy.

Ketsuppia makaronilaatikolla

Makaronilaatikko

400 g makaronia
300 g jauhelihaa
2 pientä kesäsipulia
3 viipaletta pekonia*
2 ruokalusikallista sulatejuustoa*
1 kanaliemikuutio*
2 dl vettä*
3 kananmunaa
5 dl maitoa
suolaa (makaronin keitinveteen)
valkopippuria

Tähdellä merkityt puuttuvat normaalisti omasta makaronilaatikosta, mutta kirjataan nyt ylös, millä tämä tehtiin!

Makaroni keitetään ohjeen mukaan. Ruskistetaan jauheliha ja pekoni sekä kuullotetaan sipuli. Maustetaan valkopippurilla. Kiehautetaan vesi ja lorautetaan makaronin päälle ja heivataan mukaan sulatejuusto ja kanaliemikuutio. Kiehuva vesi on hellempi kuumalle pannulle ja sulaa kanaliemi ja sulatejuusto helpommin.

Sotketaan jauheliha ja makaronit. Sekoitetaan joukkoon vielä munamaito. Paistetaan 200 °C:ssa uunissa 40 minuuttia.

Räpsäistään kuva blogiin ja facebookiin, ja tullaan aloittaneeksi arkiruokien kategoria.

Turku lautasella testissä – Blankon lammaspasta

Syntymäpäivälahjaksi kinutun saadun Turku lautasella -kirjan kätköistä on jo yhtä jos toistakin reseptiä testattu. Suurta herkkua yhdessä lempiravintoloistani on Blankon lammaspasta – enkä taida olla ainoa, jolle kyseinen annos maittaa paremmin kuin hyvin. Senpä vuoksi olin melko lailla huuli pyöreänä, kun kirjasta kyseisen ravintolan klassikkoannoksen resepti kikkoine päivineen löytyi. Onneksi Blanko ei sentään ratsasta yksinomaan lammaspastallaan, vaan muutenkin ruuat ovat tavanneet olla erinomaisia. Lammaspastan testailuun tuli oiva paikka, kun lähikaupasta (Kupittaan Citymarket) löytyi kohtuuhintaista karitsan sisäfilettä.

blankon lammaspasta karitsasta

Blankon lammaspasta rakentuu tagliatellelle, lampaan (tai tässä tapauksessa karitsan) sisäfileelle,  punaiselle pestolle ja rucolalle (joka korvattiin pinaatilla, kun ei lähikaupasta, siitä oikeasta, löytynyt rucolaa) . Ihan ei mennyt kirjaimellisesti reseptien kanssa yhteen, mutta noin suunnilleen näin tehtiin meillä.

Ensin valmistetaan pesto, sauvasekoittimen leikkurikulhossa:
1 prk aurinkokuivattuja tomaatteja (yrttisessä auringonkukkaöljyssä)
50 g parmesania
1-3 valkosipulinkynttä
50 g pinjansiemeniä
kourallinen tuoreita basilikanlehtiä
1,5 – 2 dl öljyä (halutessaan voi hyödyntää auringonkukkaöljyn tomaateista)
suolaa tarvittaessa

Sauvasekoittimen leikkurikulho on osoittautunut ihan superkäteväksi laitteeksi kaikenlaisten kastikkeiden ja muiden kanssa. Jos tällaista ylellisyyttä ei omista, sauvasekoittimellakin tulee helposti hyvä tulos. Erikseen hienontamallakin onnistuu, mutta työläämpää se on. Noh, asiaan.

Valutetaan tomaatit, jos haluaa, voi säästää öljyn myöhempää käyttöä varten. Leikkurikulhoon laitetaan pinjansiemenet, parmesaani (yhtenä tai kahtena palana) ja valkosipulit. Surautetaan pieneksi. Lisätään basilikan lehdet, ja hienonnetaan ne. Laitetaan surautettavaksi aurinkokuivatut tomaatit. Seosta voi joutua vähän ravistelemaan tai sekoittamaan välillä lusikalla, ettei pakkaudu kulhon reunoille. Viimeiseksi lisätään öljy, ettei ole pelkkää tomaattitahnaa.

Laitetaan (suolattu) pastavesi kiehumaan, ja sinne sitten tagliatellea sopiva määrä. Meille kahdelle se oli yhteensä noin 200 g, ei tule mitään jättiannoksia, mutta ihan riittävästi.

Viimeisenä valmistetaan lammas ja kootaan annos.

250 g karitsan sisäfilettä renssattuna(*
2 pientä valkosipulinkynttä
suolaa ja mustapippuria
öljyä paistamiseen

pari kourallista pinaattia
2 isoa ruokalusikallista punaista pestoa
1 rkl pinjansiemeniä (voi paahtaa)
parmesanlastuja

Viipaloidaan lihat parin sentin suikaleiksi. Hienonnetaan valkosipuli joko veitsellä tai morttelissa, sekoitetaan suolan ja pippurin kanssa lihoihin. Valutetaan valmis pasta. Kuumennetaan wokkipannu ”savuavan kuumaksi”, laitetaan öljy sille ja ruskistetaan lihat nopeasti. Liha saa jäädä vähän mediumiksi. Alkuperäisen ohjeen mukaan lihat olisi pitänyt nostaa tässä vaiheessa pois, mutta enpäs tehnytkään niin, vaan heitin joukkoon peston ja pinaatin ja sekoitin nopeasti, niin että lämpenivät. Viimeisenä joukkoon heivattiin tagliatellet ja sekoitettiin. Valmis pasta aseteltiin lautasille ja koristeltiin parmesanlastuilla ja pinjansiemenillä.

*)kokkausalan trendisanastoa, tuttua mm. Top Chefistä.

Pastapäivän ylistys purkkitonnikalalle

Pasta oli Hellun kotikotona THE perjantairuoka. Paljolti kiitos pikkuveljen, joka ei ole enää niin pieni. Liekö syynä sitten se pastapäivä, mutta joka tapauksessa. Pastaperjantaista ei muistin mukaan lipsuttu koskaan, mutta koska naisen lisäksi muisti on häilyväinen, ei Hellu mene takuuseen tästä. Hellu ja sisarukset ovat muuttaneet pois kotoa, mutta edelleen jokin tuolta on säilynyt: ei aina pastaperjantai, mutta sellainen, että viimeistään perjantai-iltana keräännytään oikein kunnolla sen ruokapöydän ääreen ja tavallaan laskeudutaan viikonloppuun.

Hellun ja apukokki J:n normaaliin perjantairutiiniin kuuluu siivous, sauna ja yleensä vähintään kaksi ruokalajia. Tänään mennään vähän kevyemmällä linjalla, kun kaiken maailman menojen takia on siirtynyt tuo fusilli al tonno. Pasta on siitä kiva, perjantaisinkin, että pääasiallisesti sillä aikaa, kun (kuiva)pasta kiehuu, valmistuu kastike! (Niin, tuorepastan kanssa onkin eri juttu. Etenkin, jos tekee pastankin itse!)


Fusilli al tonno

Kahdelle

1 prk tonnikalapaloja vedessä
1/2 sipuli hienonnettuna
1 valkosipulinkynsi
250 g paseerattua tomaattia
12 kpl vihreitä oliiveja
kuivattuja mausteita (tuossa saapasmaasta tuodussa paketissa taitaa olla ainakin basilikaa, oreganoa ja chiliä (peperoncinoja?))
suolaa, mustapippuria myllystä
oliiviöljyä

täysjyväpastaa

Laita pastavesi kiehumaan. Pilko sipuli, valkosipuli ja oliivit, valuta tonnikala. Laita pannulle hiukan öljyä, kuullota sipulit ja mausteet. Lisää tonnikala ja tomaatit. Anna porista hiljalleen pastan kypsymisen ajan. Tarkista suola ja tarjoile tuoreen parmesanraasteen kanssa.

Voiko tämän yksinkertaisemmaksi mennä? (Ja ei, niitä suoraan purkista tulevia kastikkeita ei lasketa ;))

Lasagne al forno

Koitin miettiä tähän aika montaa ingressiä, mutta eipä tämä keittiöiden klassikko mitään selittelyitä kaipaa. Jälleen kerran nojaudutaan siihen, että kaikki tehdään itse. Mitä nyt jauheliha on kaupassa jauhettua ja lasagnelevyt Barillan kuivatavaraa, kun ei ole pastakonetta taloudessa vielä, nih.

Bolognese-kastike

400 g paistijauhelihaa
1 sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1 iso porkkana raasteena
1 prk (á 400-500 g) tomaattimurskaa tai paseerattua tomaattia
1 lihaliemikuutio (luomu)
vettä
suolaa
mustapippuria myllystä

Béchamelkastike (kotoisemmin ihan vain valkokastike)
1 l punaista maitoa
50 g voita
50 g jauhoja
muskottipähkinää
suolaa

Lasagnelevyjä
Tuoretta parmesanraastetta

Valmista ensin bolognesekastike. Ruskista jauheliha, lisää joukkoon sipulit ja porkkanaraaste. (Jos haluat voimakkaamman valkosipulin maun, lisää valkosipuli vasta valmistuksen loppuvaiheessa.) Heivaa joukkoon tomaattimurska, lihaliemikuutio ja vähän vettä. Anna hautua hiljalleen ja valmista sillä aikaa béchamelkastike.

Kuumenna maito (joko kattilassa kiehuvaksi tai tiskin välttämiseksi mikrossa muuten vain riittävän lämpimäksi). Sulata voi kasarissa ja lisää jauhot, sekoita tasaiseksi. Anna jauhon kypsyä hetken aikaa, mutta varo ruskistamasta kastiketta. Sekoita koko ajan. Lisää joukkoon pienissä erissä kuuma maito, koko ajan sekoittaen (voimakkaasti, ettei jää kokkareita). Anna kiehua hetken aikaa (edelleen koko ajan sekoittaen, varmasti muistamme kaikki kotitaloustunneilta yms., että se maito kärvähtää aikas helposti pohjaan). Ota pois liedeltä ja mausta muskottipähkinällä ja suolalla.

Mausta bolognesekastike mustapippurilla ja tarkista suola.

Voitele uunivuoka ja laita uuni viimeistään nyt kuumenemaan 200 °C:een. Levitä vuuan pohjalle béchamelkastiketta, jonka päälle lasagnelevyjä pohjan täydeltä (meidän vuokaamme menee kolme valmislevyä per kerros). Lasagnelevyn päälle laitamme vuoroin (ohuelti) bolognesekastiketta, béchamelkastiketta ja parmesanraastetta – jonka jälkeen uusi kierros. Uunivuokaan pitäisi mahtua ainakin viisi kerrosta lasagnelevyjä (joiden väliin tulee kastikkeet). Kaada loppu béchamelkastike viimeisen lasagnelevyn päälle sekä ripottele päälle vielä (reilusti) parmesanraastetta.

Anna lasagnen kypsyä vielä uunissa puolisen tuntia. Uunista tultua päälle ripotellaan vielä hiukan parmesanraastetta, mustapippuria myllystä ja tässä koristeeksi tuli pari lehteä tuoretta basilikaa. Kaiken vaivan arvoista.

Basilikapasta

Tähän herkkuun olen aikanaan törmännyt kesäisen lounaspöydän kylmänä annoksena. Tämä ei tasan taida olla se resepti, millä sitä silloin nautittiin, mutta siitä inspiroituneena ollaan usein nautittu Hellun basilikapastaa. Määrät on nyt varsin italialaisen mentaliteetin mukaan oman maun mukaan.

Basilikaa hiukan hienonnettuna
Kirsikkatomaatteja
Valkosipulia ohuina viipaleina
Suolaa
Pippuria myllystä
Oliiviöljyä loraus
Pastaa
Parmesanraastetta

Sekoita kastikkeen aineet sillä aikaa, kun pasta kiehuu. Valuta pasta, sekoita kastike pastan joukkoon. Raasta parmesania annoksen päälle ja nauti.